Välitilinpäätös

Parikymppisenä myyntinulikkana julistin kovaan ääneen tavoitteekseni tienata myyntihommissa niin hyvin, että voin jäädä eläkkeelle viimeistään viisikymppisenä. Alkaa tulla kiire, sillä olen pian täyttämässä 50. Ei onnistunut nuoruuden eläköitymistavoite, ja hyvä niin! Arvomaailma sekä tulevaisuuden tavoitteet ovat aika lailla muuttuneet 90 luvulta.

Eläköitymistavoite on siirtynyt hamaan tulevaisuuteen, ja varallisuuden kasvattaminen ei enää olekaan tavoitelistan kärkipäässä. Moni muukin asia on muuttunut kiihtyvällä tahdilla ja nyt onkin henkilökohtaisen välitilinpäätöksen aika. Olen harmikseni huomannut useita yksittäisiä asioita fysiikassani, mitkä muistuttavat siitä, että minulla on todennäköisesti enemmän kilometrejä takana kuin edessä. Alla muutamia huomioita, joihin monen muunkin viisikymppisen miehen ja naisen voi olla helppoa samaistua.

Unenlaatu – Tärkein yksittäinen asia, joka määrittelee koko päivän valmiustason. Myöhään illalla syöty raskas illallinen, pari alkoholiannosta tai kovatempoinen urheilusuoritus ovat omiaan pilaamaan yöunet ja viemään tehoja alkavalta päivältä.

Painonvaihtelu – Kesälomalla kerätyn neljän elintasokilon poistamiseen menee ainakin 4 kuukautta. Pelkästään urheilua lisäämällä ei paino enää putoa, vaan pitää tehdä radikaaleja muutoksia ruokailutottumuksiin. Vähän epämiellyttävää, mutta välttämätöntä. Eikä kestä kauaa, kun rakkaus hyvään ruokaan poimii taas menetetyt kalorit takaisin. Lopputulemana paino pomppii vuositasolla enemmän kuin naapurin lapset trampoliinilla.

Palautuminen – Mikä ihme siinä on, kun nykyään pelatusta futismatsista kestää palautua kolme päivää, ja jos joskus intoutuu juhlimaan ystävien kanssa, niin toipuminen normikuntoon kestää ainakin kaksi päivää?

Tahto ja kyky – Urheilu monessa eri muodossa on minulle tärkeää ja saan siitä valtavasti energiaa. Ajatus kulkee vielä yhtä nopeasti kuin ennen, mutta viestin kulkeminen raajoihin ja toteutukseen asti kestää tolkuttoman kauan. Kun ennen oli nopea, on nyt hidas. Se harmittaa. Paljon.

Lukulasit – Ilman lukulaseja ei pärjää enää, vaikka yrittäisi. Haluaa arvailun sijaan oikeasti tietää, mitä ravintolan menussa lukee. Tyttärieni (molempien) mielestä minun tulee vaihtaa Clas Ohlson ”faijalasit” johonkin tyylikkäimpiin. Optikkokäynti edessä siis.

Kuulo – Kuulon suhteen tilanne on onneksi muuttumaton. Vaimoni mukaan minulla on ollut valikoiva kuulo jo 23 vuotta.

Onneksi valtaosaan yllä olevista kohdista voin suhtautua huumorilla. Arvo Ylppöä lainatakseni; ”On viisasta erottaa ne asiat mihin voi vaikuttaa niistä mihin ei voi vaikuttaa.” Vanhenemiseen emme voi vaikuttaa, mutta siihen suhtautuminen on täysin valittavissamme. Itse koitan suhtautua päättäväisesti niihin asioihin, joihin voin itse vaikuttaa, ja huumorilla niihin asioihin, joihin en voi vaikuttaa. Keski-ikäisyyteen kuuluu myös kyky tehdä myönnytyksiä ja olla armollinen. Täten myönnän olevani keski-ikäinen, mutta en keskinkertainen.

Otsikosta voisi varmaan päätellä, että blogi keskittyy Loihen alkuvuoden tuloslaskelman analysoimiseen. Analysoidaan sen verran, että Loihen ensimmäinen vuosipuolisko oli todella hyvä. Liikevaihtomme kasvoi 45 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta, ja syksyn näkymät ovat mainiot. Kiitos osaava ja sitoutunut henkilöstö, kiitos ihanat asiakkaat ja luotettavat yhteistyökumppanit!

Stenka Heino
Loihe Oy, tj

Tuotteet