blogit – Loihe

Yleinen

Vain muutos on pysyvää

Urani Loihella, tai sen edeltäjällä Helena-Talolla alkoi vuonna 2007. Olin juuri saanut päätoimiset markkinoinnin opiskeluni gradua vaille päätökseen ja Helena-Talo etsi ajanvaraajia. Varasin syyskauden ajan tapaamisia pääosin Etelä-Pohjanmaalle ja muistinkin pitkään kaikki alueen postitoimipaikat ulkoa. Soittelinpa kouluruotsillani myös Närpion seudulle ja sain asiani kerrottua. Ihan kaikkea en ehkä vastapuolen puheista ymmärtänyt, mutta sain silti tapaamisia varattua. Soittelutyö ei ollut minulle lainkaan luonteenomaista, mutta otin haasteen vastaan.

Yleinen

Rest in peace

Persianlahden sota 90-luvun alussa on jäänyt lähtemättömästi mieleeni. Olin silloin teini-ikäinen, kehityspsykologisesti haastavia aikoja elävä nuori. Sota oli kauhistuttava asia, ja Saddam Hussein johtajana herätti pelkoa. Muistan yhden kuvaamataidon työni, joka ilmensi silloista sielunmaisemaani. Surrealistisessa piirroksessa kaksi sotilasta seisoo uniformuissaan vartioimassa puuarkkua. Arkun vierellä kyltissä lukee ”R.I.P. Tässä lepää Saddam Hussein”.

Vastuullisuus

Kotimaista ja kestävää

Teimme joulun alla asiakaskyselyn nykyisille ja potentiaalisille asiakkaille. Kiitos kaikille vastanneille käyttämästänne ajasta! Mielestäni kyselyn mielenkiintoisin tulos oli, että liikelahjoissa kotimaisuus ja vastuullisuus ovat, jos eivät ihan synonyymejä, niin vähintäänkin käsi kädessä kulkevia asioita.

Yleinen

Vihdoinkin maanantai!

Täytin eilen 46 vuotta. Keskimääräisen elinajanodotteen mukaan minulla on enää 33 vuotta aikaa. Tasaisella kaavalla siis 1716 maanantaita jäljellä. 300 maanantaita vähemmän kuin ikäiselläni suomalaisella naisella keskimäärin. Onko 1716 maanantaita paljon? Minusta se on kamalan vähän. Mutta minullapa on ihmisenä ylivoimainen kyky laajentaa elinaikaani. Voin helposti siirtyä ajassa taaksepäin ja jopa eteenpäin. Voin elää ajatuksissani satoja, tuhansia tai jopa satojatuhansia vuosia historiassa tai tulevassa.

Yleinen

Ihan tavallinen työpäivä ja ihan tavalliset tuotteet?

Olipa kerran kirpsakka maanantainen pakkaspäivä. Valehtelisin jos väittäisin, ettei viikonlopun mökkireissu kavereiden kanssa hieman verota alkavan viikon energioita. No mutta hei, onhan edessä sentään tärkeä ja mielenkiintoinen yritysvierailu, ja siellä saa kahvia! Eli kyllä se viikko tästä taas lähtee käyntiin, eikö niin? Alkutervehdysten jälkeen istumme mukavasti neukkarin pöydän äärelle ja eipä mene kauaa, kun pöytään katetaan kahvitarjoilu. Jes, aivan mahtavaa! Tätä onkin odotettu.